E-pentue

POHJ MVA FI MVA SE MVA NO MVA EE MVA LT JMVA LV JMVA EE JMVA BALT JMVA DEJV-17 SEJV-17 LTJV-18 TLNJW-18 EEJV-18 LVJV-18 BENELUXV-18 Fairray Art by Zorrazo, "Dado"

Lonkat B/B
Kyynärät 0/0
ei sydämen sivuääntä (auskultaatiotutkimus 4/2019)
Selkä; LTV0, VA0, SP0 (2/2019)
Silmäpeilaus; ei perinnöllisiä silmäsairauksia (1/2019, 8/2020)
Kilpirauhasarvot OK, TGA negatiivinen (8/2020)

NAD terve, prcd-PRA terve, HUU terve, CHG terve, Diluutio terve

Dado on MH-kuvattu

Dado KoiraNet jalostustietojärjestelmässä

Dado tuli Suomeen 3,5 kk iässä Kroatiasta, jossa kasvattaja oli häntä jo näyttänyt BIS-1 pennuksi näyttelyssä. Dado oli iloinen pentu, joka pystyi olla vapaana ja hyppi ihmisten jalkoja vasten töpö heiluen. Murkkuikäinen Dado harrasti sekä agilityä että näyttelyitä, molempia hyvällä menestyksellä. Dado on kiertänyt paljon Europpaa, isoja näytteiltä ja sillä on ollut milloin tuttuja, milloin vieraita koiria matkaseurana. Dado tulee erityisesti pentukoirien kanssa hyvin juttuun ja leikkii mielellään pentujen kanssa. Pehmeitä uroksia Dado saattaa vähän jallittaa, voimakastahtoisempia ei haasta, mutta ei peräännykään. Narttukoiria Dado rakastaa. Koirapuistossa käydessä Helsingissä asuessa haasteena oli paimennusvietti, tämä näkyy edelleen omassa laumassa: Dado vahtii ja paimentaa, haluaa olla pomo ja se joka sanoo isoimman haukun, kun joku kulkee koiratarhamme ohi. Mörköiän myötä Dadosta tuli totisempi, se alkoi miettiä enemmän itse asioita ja suhtautua vieraisiin ihmisiin skeptisesti. Luonnekuvauksessa (MH) se väisti ihmistä ja antoi yhden pienen murahduksen, kun toinen oli niin "tyhmä", ettei väistämistä ymmärtänyt. Dado on ns. yhden ihmisen koira, omistajalleen enemmän kuin erinomainen harrastuskaveri. Dado testaa uusia ihmisiä ja heidän itsevarmuuttaan, mutta lopulta sekin haluaa samat huomiot vierailta kuin muut perheensä koirat. Dadoa motivoi eniten yhdessä tekeminen, esim. palloleikki kotona tai kepinheitto metsässä, agility, uiminen ja näyttelyt, mutta namikone se ei ole, rapsutuksista riehaantuu röhköpossuksi asti. Dado rakastaa uimista ja jaksaa noutaa lelua vedestä  niin kauan, kun sitä heitellään. Dado on älykkyytensä ja rauhallisuutensa sekä erinomaisen keskittymiskykynsä takia myös hyvä agilitykoira. Se on keskikokoinen ja hyvärakenteinen, ei raskas eikä hento, sitkeä ja sinnikäs työkoira. Ulkomuototuomareiden kommentit " rauhallinen aristokraatti" ja " itsetietoinen käytös" kuvaavat  ihan hyvin Dadoa. Dado ei ole paukkuarka. Se voi olla rentona ulkona pihalla sekä metsästysaikaan, kun viereisen pellon laidassa ammutaan että uudenvuodenyönä raketteja ammutaan naapureissa. Jostain syystä luonnekuvauksessa ei ammuttu kolmatta laukausta, kun Dado ei yrittänyt mihinkään paeta eikä jäätynyt, mutta ehkä se Dadon epäluuloisuus koko testistä 18 kk iässä sai heidät luopumaan viimeisestä laukauksesta.

Zorrazo Piece of Art, "Pieta" 

Lonkat A/A
Kyynärät 0/0
Polvet 0/0 (2/2020)
ei sydämen sivuääntä (auskultaatiotutkimus 2/2020)
Selkä; LTV0, VA0, SP0 (2/2020)
Silmäpeilaus; ei perinnöllisiä silmäsairauksia (2/2020, 2/2022)
Kilpirauhasarvot OK, TGA negatiivinen (2/2020, 3/2022)

NAD terve, prcd-PRA kantaja, HUU terve, MydogDNA testattu

Pietan luonnekuvauksen voit lukea täältä

Pieta KoiraNet jalostustietojärjestelmässä

R.I.P Usva - Usvan tarina

Usva palasi meille kokeiluun, lähtisikö laadukas elämä rullaamaan täällä ja toista kuukautta yritettiin ja kehitystä tapahtuikin, mutta ei riittävästi, jotta olisi enää jatkettu.

Usvan elämä kaupungissa ja teinilapsiperheessä oli vierailevien ihmisten kanssa jatkuvassa stressissä elämistä ja Usva reagoi pyrkien karkottamaan vieraita. Todettiin perheen kanssa, että he ovat kaikkensa yrittäneet ja yhdistelmä ei vaan toimi. Hihnalenkkeilyt olivat stressaavia kaikkine kaupungin ärsykkeineen ja Usva sai paniikinomaisia pakoyrityksiä tai pyrki räyhäämällä karkottamaan pelottavat asiat.

Täällä maalla Usva pystyi nauttimaan elämästään enemmän, kun ei ollut jatkuvasti pelottavia asioita ympärillä. Pihalla sai ottaa omaa tilaa ja Pieta-emo oli kokoajan tukena, niin ei oikeastaan edes pelottanut. Pari ekaa päivää Usva säikähteli asioita, kuten lentoon pyrähtäviä kanoja, mutta kun Pietaa ja Pipsaa ei kiinnostanut, Usva tottui nopeasti kaikkeen muuhun kuin naapuritallin jatkuvaan ihmisvilinään. Tiellä kävelevät ihmiset hevosineen herättivät tarpeen yrittää karkottaa niitä. Varmastikaan meidän vahtihaukkuvat muut koiramme eivät yhtään auttaneet Usvan ajatusmaailmaa tässä kohtaa. Pelokkuus ei kuitenkaan isommin enää näkynyt täällä meillä ja paniikinomaiset pakoyritykset loppuivat. Käytiin kaupungillakin kokeilemassa hihnalenkkeilyä ja se sujui kaverikoiran kanssa ilman isompia ongelmia. Hihnaan selkeästi kuitenkin liittyi Usvalle jo lähtökohtaisesti syvään uurtunut ajatus siitä, että tapahtuu pelottavia asioita.

Valitettavasti ongelmat eivät kuitenkaan olleet pelkästään pelossa vaan reaktiivisuus erityisesti muita koiria kohtaan muodostui erittäin voimakkaan eroahdistuksen kanssa elämänlaatua heikentäväksi asiaksi - toki reaktiivisuuden takana on pelkoa. Usvalla oli myös liikaa omaa kykyä ja halua toimia, mikä yhdistettynä Usvan ajatukseen siitä, että maailmassa on uhkaavia asioita ja täytyy puolustautua, voi käydä jopa vaaralliseksi. Mummeli Caran kanssa Usva ei vaan mahtunut saman katon alle. Samusta tuli heti Usvalle erittäin tärkeä ihminen, joka ei saanut edes vessaan mennä tai liikkua vapaasti omassa kodissaan ilman että Usvaa stressasi. Kehitystä toki tapahtui, muttei riittävää. 

Usvalla on ollut närästysoireilua ja oksentelua kausittain. Stressillä ollut selkeä vaikutus, mutta myös ruokavaliolla. Hetkeksi saatiin närästys pois. Kuitenkin koulutuksen tueksi otettu lääkitys vaikutti palauttavan närästelyn.

Valitettavasti meillä alkoi voimavarat käymään vähiin, kun Samu ei pystynyt kotona liikkumaan vapaasti ja hänen töihin lähtönsä oli Usvalle maailmanloppu, vaikka minä olinkin kaikki päivät kotona. Yhden ahdistus alkoi vaikuttaa liikaa meidän muiden stressitasoihin ja tuli vaikeiden päätösten aika. Usvan aiemman kodin kanssa päädyttiin, että yhtään ei enää tartte poitsun kärsiä, kun tulevaisuus oli sen verran epävarma - Usva tuskin nauttisi elämästä meillä pian alkavasta vauva-arjessa, kun ei voisi olla kokoajan ihan ihmisen vieressä, vaan välillä joutuisi olemaan toisessa huoneessa tai portin takana. Toisaalta Usva tuskin olisi nauttinut elämästä muualla ilman Pietan tukea ja pelokkuus olisi saattanut noista enemmän esille taas.

Niimpä Usva nukkui eilen pois synnyinpesässään rakkaiden ympäröimänä 💔 Mä olen niin pahoillani Usva, ettei tää maailma ollut sulle sopiva 😭